Ilves riistakameran kuvassa on monen luontoharrastajan ja metsästäjän haave, mutta sattumanvaraisesti asennetun kameran eteen se osuu harvoin. Ilves liikkuu laajalla alueella, käy toistuvasti samoilla merkintäpaikoilla ja suosii metsäautoteitä ja polkuja. Tässä oppaassa kerrotaan, minne kamera kannattaa sijoittaa, kuinka korkealle ja missä kulmassa, voiko yksilön tunnistaa täpläkuviosta, mitä Viron ympäristövirasto (Keskkonnaagentuur) tekee riistakameroilla suurpetojen seurannassa ja miten havainnosta ilmoitetaan Virossa. Sama pätee pitkälti myös suteen.
Lyhyesti: Kun haluat kuvata ilveksen, aseta riistakamera metsäautotielle, polulle tai kiven tai kannon viereen, jossa ilves merkitsee reviiriään, noin 70 cm:n korkeudelle ja suuntaa se polkuun sivulta. Yksilön tunnistamiseen tarvitaan terävä kuva kummastakin kyljestä, joten aseta kaksi kameraa vastakkain. Virossa kuva poikasten kanssa liikkuvasta ilveksestä lähetetään sijainnin ja päivämäärän kanssa ympäristövirastolle osoitteeseen ulukiseire@envir.ee.
Missä ilves liikkuu ja minne riistakamera kannattaa sijoittaa?
Eniten ilveskuvia saadaan merkintäpaikoilta; metsäautotiet ja riistapolut ovat tavallisia kamerapaikkoja, koska ilves kulkee niitä pitkin. Ilves käyttää vähän ajettuja metsäautoteitä, riistapolkuja ja retkeilyreittejä, koska niitä pitkin on helppo liikkua reviirillä. Merkintäpaikoille se jättää hajumerkkejä ja käy tarkistamassa niitä yhä uudelleen. Slovenian LIFE Lynx -hankkeen kamera-aineistosta tehdyssä analyysissä eniten ilveskuvia saatiin merkintäpaikoilta; hyviä paikkoja olivat myös näkyvät kivet, harjanteet ja metsäkämpät. Urokset käyttivät merkintäpaikkoja kiima-ajan ulkopuolella enemmän kuin naaraat.
Paras aika etsiä ilvestä on lumiaika. Viron ympäristöviraston ohjeessa ilveksen jälkilaskennan pääaika on lumipeitteen tulosta helmikuun loppuun; maaliskuussa ilveksellä on kiima-aika, reviirikäyttäytyminen muuttuu eikä jälkiä enää lasketa. Lumessa näet, missä ilves kulkee ja minne jäljet toistuvasti vievät. Kamera kannattaa asettaa kohtaan, jossa jälkiketju ylittää metsäautotien, kulkee ojanpengertä pitkin tai kiven ja kannon ohi.
Suuntaa kamera pohjoiseen, niin aurinko ei pilaa kuvia ja turhia laukaisuja tulee vähemmän. Poista kuva-alasta korkea heinä ja heiluvat oksat, mutta älä raivaa paikkaa liian siistiksi, sillä muutos voi tehdä eläimestä varovaisen. Yleiset asennusvinkit löydät artikkelista riistakameran asennus: 5 vinkkiä.
Kuinka korkealle ja missä kulmassa kamera asennetaan ilvestä varten?
Ilvestä varten asenna kamera noin 70 cm:n korkeudelle maasta, mikä on aikuisen ilveksen säkäkorkeus, ja suuntaa se polkuun sivulta. Näin tekivät Weingarth ym. (2012) Baijerin metsän kansallispuiston ilvestutkimuksessa: kaksi kameraa asennettiin polun molemmin puolin vastakkain 70 cm:n korkeudelle. Kameroiden väli oli 4,5–10 m, ja ne käännettiin hieman poispäin toisistaan, jottei toisen kameran salama ylivalottaisi kuvaa. Talvella kameraa nostettiin lumen paksuuden mukaan.
Sivukuva on tärkeä, koska yksilö tunnistetaan kyljissä ja jaloissa näkyvästä täpläkuviosta. Virolaisen Eesti Loodus -luontolehden katsauksen asennuspiirroksessa kamera on 45–60°:n kulmassa riistapolkuun nähden, jolloin eläin pysyy kauemmin kuvassa. Ilveksen tunnistamiseen parempi suunta on kohtisuoraan polkuun nähden, mutta silloin eläin kulkee kuvan läpi nopeasti. Baijerin tutkimuksessa 0,3 sekunnin laukaisuaikaa pidettiin välttämättömänä, jotta polkua kulkeva ilves osuisi kuvan keskelle.
| Paikka | Kameran asetukset | Mitä saat |
|---|---|---|
| Metsäautotie tai polku | Kaksi kameraa vastakkain, 70 cm:n korkeudella, laukaisuaika 0,3 s tai nopeampi, sarjakuvaus | Molemmat kyljet, kun ilves kulkee ohi ja kuva on terävä |
| Merkintäpaikka (kivi, kanto, kämppä) | Yksi kamera 2–5 m:n päässä, video päällä | Ilves pysähtyy ja nuuhkii, videolta saat useita kylkiä ja käyttäytymisen |
| Lumesta löydetty jälkiketju | Yksi kamera jäljen viereen, 70 cm + lumen paksuus | Varmistus siitä, että ilves käy paikalla, ja pentueen koko, jos poikaset ovat mukana |
Merkintäpaikkaa koskeva suositus on Keski-Euroopan 3Lynx-hankkeen ilvesseurannan ohjeesta: metsäautotielle kaksi kameraa kummankin kyljen kuvaamiseen, merkintäpaikalle yksi kamera, jossa on HD-video ja IR-salama. 2–5 m:n etäisyys on oma suosituksemme, jotta ilves täyttäisi mahdollisimman suuren osan kuvasta.
Voiko ilveksen tunnistaa riistakameran kuvasta?
Kyllä, jos kuva on terävä ja siinä näkyy ilveksen kylki. Jokaisen ilveksen täpläkuvio on ainutlaatuinen ja pysyy samana koko elämän, minkä vuoksi sitä käytetään kameraseurannassa yksilöiden erottamiseen. Kylkien kuviot ovat kuitenkin erilaiset. Sveitsiläisen suurpetojen seurantakeskuksen KORAn mukaan varma tunnistus vaatii kuvan ilveksen kummastakin kyljestä. Baijerin tutkimuksessa verrattiin kolmen ruumiinosan kuviota: kylkiä sekä etu- ja takajalkojen sisäpuolta.
Yöllinen IR-kuva vaikeuttaa tunnistamista. IR-salamalla varustetun kameran yökuva on mustavalkoinen, ja liikkuva eläin voi jäädä sumeaksi, koska kamera käyttää pimeässä pidempää valotusaikaa. Täplät sulautuvat silloin yhteen. Tutkimuksissa metsäautoteillä käytetään siksi valkoisella salamalla varustettuja kameroita. 3Lynx-ohjeen mukaan valkoinen salama on tällä hetkellä ainoa tapa saada liikkuvasta ilveksestä selvä kuva, mutta silloin myös varas huomaa kameran helpommin.
Alla olevan taulukon riistakamerat käyttävät kaikki IR-salamaa. IR-salamalla varustetulla kameralla ilveksen tunnistamiseen on kolme keinoa:
- Aseta kamera merkintäpaikalle, jossa ilves pysähtyy. Paikallaan olevasta eläimestä saa terävämmän yökuvan kuin ohi juoksevasta.
- Kytke video päälle. Videolla ilves kääntyilee usein eri suuntiin, ja saat ruudun, jossa kylki on terävä. Videon ja kuvan ero on selitetty artikkelissa riistakameran video vai kuva.
- Kerää päiväkuvia. Hämärässä ja päivällä otetussa värikuvassa kuvio näkyy selvimmin.
Sukupuolen voi määrittää kuvasta varmasti vain silloin, kun naaraalla on poikaset mukana. Tarkkaa ikää kuvasta ei voi määrittää. Miten muuta riistaa arvioidaan kuvasta, kerrotaan artikkelissa riistan arviointi riistakameran kuvasta.
Millainen riistakamera sopii ilveksen kuvaamiseen?
Ilvestä varten tärkeintä on nopea laukaisu, sillä polun ylittävä ilves on kuvassa vain hetken. Toiseksi tärkeää on, tarvitsetko näkymättömän salaman ja haluatko kuvat heti puhelimeen. Kaikissa taulukon kameroissa on IR-salama, joten yökuva on mustavalkoinen. Hinnat ovat Skooposin Viron verkkokaupan (skoopos.ee) tuotesivuilta (10.2026); taulukon kameroita emme toimita Suomeen.
| Kamera | Laukaisuaika | Salama | Video | Hinta | Mihin sopii |
|---|---|---|---|---|---|
| Browning Spec Ops Elite HP5 Ultra | 0,1–0,7 s (säädettävä) | näkymätön, enintään 30 m | 1440p äänellä | ~250 € | Metsäautotie, jolla ilves kulkee nopeasti ohi. Tunnistusalue enintään 24 m. |
| Browning Dark Ops Pro DCL Nano | 0,15 s | näkymätön 940 nm, enintään 30 m | 4K äänellä | ~255 € | Merkintäpaikka: kaksi objektiivia, ei IR-suodattimen naksahdusta ja kamera on äänetön. Taulukon kallein. |
| Browning Dark Ops Pro X 1080 | 0,22 s | näkymätön 940 nm, enintään 27 m | 1080p äänellä | ~220 € | Browningin Dark Ops Pro -sarja: Viron ympäristöviraston riistakameratutkimuksessa 2018–2019 käytettiin saman sarjan mallia Dark Ops Pro XD. |
| DÖRR SnapShot Mini Black 4K | 0,2 s | näkymätön 940 nm, enintään 15 m | 4K äänellä | ~139 € | Kahden kameran pari kummallekin kyljelle. Salama ulottuu vain 15 m, joten aseta kamera lähelle polkua. |
| SPYPOINT FLEX-DARK (4G) | 0,3 s | näkymätön tai Low-Glow, valitaan sovelluksesta | 1080p, 15 s:n leike | ~200 € | Kun haluat tietää heti, että ilves kävi. Ilmaisessa paketissa 100 kuvaa kuukaudessa. |
Kahden kameran pariksi edullisin vaihtoehto on kaksi DÖRR SnapShot Mini Black 4K -kameraa, yhteensä ~278 € (10.2026). Nopein laukaisu on Spec Ops Elite HP5 Ultrassa, mutta pariin tarvitaan kaksi tällaista kameraa ja hinta kaksinkertaistuu. Jos yksilön tunnistus ei kiinnosta ja haluat tietää vain, milloin ja kuinka usein ilves käy, yksi 4G-kamera riittää: FLEX-DARK lähettää kuvan puhelimeen ja voit ilmoittaa havainnosta samana päivänä. Ota huomioon, että SPYPOINTin ilmaisen paketin 100 kuvaa kuukaudessa täyttyy lumisella metsäautotiellä nopeasti.
Näkymätön 940 nm:n salama ei hehku punaisena, mutta se ulottuu lyhyemmälle ja antaa rakeisemman kuvan kuin 850 nm:n Low-Glow. Ero on selitetty artikkelissa riistakameran salama 850 vai 940 nm.
Mitä Viron ympäristövirasto tekee riistakameroilla suurpetojen seurannassa?
Viron ympäristövirasto (Keskkonnaagentuur) käyttää riistakameroita suurpetokantojen tilan arvioimiseen ja susilaumojen tietojen keräämiseen. Eesti Loodus -lehden vuoden 2025 katsauksen mukaan virastolla on yli 700 riistakameraa 40 seuranta-alueella. Hirvieläinten määrää arvioidaan satunnaiskohtaamismallilla (REM), jota varten kamerat asetetaan satunnaisesti valittuihin paikkoihin eikä poluille. Ilveksen kuvaamiseen satunnainen piste ei sovi, koska ilveksiä on vähän ja ne liikkuvat laajalla alueella; kamera on asetettava paikkaan, jossa ilves varmasti käy.
Riistakamera on auttanut myös todentamaan ilveksen levinneisyyttä. Talvella 2022 Virossa tuli tietoja, että Saarenmaalla oli nähty kaksi ilvestä, ja todisteet siitä, että ilves todella elää saarella, saatiin riistakameroiden avulla.
Viron ympäristöviraston vuoden 2026 riistaraportin mukaan ilveksen pentueita oli Virossa vuonna 2025 viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kanta pysyi samalla tasolla, noin 650–800 ilvestä. Ilveksen tila parani epäsuotuisasta suotuisaksi. Virasto ei suosittele ilveksen metsästystä, koska metsäkauriita on nyt tavallista vähemmän eikä ilveskannan kasvua ole odotettavissa. Siksi jokainen vahvistettu pentue on seurannassa arvokas.
Miten ilves- tai susihavainnosta ilmoitetaan Virossa?
Virossa riistakameran kuvan poikasten kanssa liikkuvasta ilveksestä tai susipentueesta voi lähettää ympäristöviraston luonto-osastolle (eluslooduse osakond) sitä mukaa kuin niitä kertyy. Liitä jokaiseen kuvaan sijainti ja kuvauspäivä. Näin sanotaan ympäristöviraston ohjeessa ”Ulukite seireandmete ja bioproovide kogumine 2026 jahihooajal” (riistan seuranta-aineistojen ja näytteiden keruu metsästyskaudella 2026). Riistaseurannan sähköpostiosoite on ulukiseire@envir.ee. Suomessa noudata paikallisia ohjeita.
- Valitse kuva tai videoruutu, jossa eläin näkyy selvästi. Jos poikaset ovat mukana, laske, montako niitä on: ohjeen mukaan ilveksen pentueessa poikasten määrä on hyvin tärkeä tieto.
- Kirjaa sijainti (koordinaatit tai karttapiste), päivämäärä ja kellonaika. Riistakameran aikaleima kelpaa, jos kameran kello on oikeassa.
- Lisää nimesi ja puhelinnumerosi, kuten havaintolomakkeessa vaaditaan.
- Tarkista, ettei kuvassa ole ihmisiä.
- Metsästysalueen käyttäjä kirjaa havainnon Viron metsästystietojärjestelmään JAHIS; silloin erillistä havaintolomaketta ei tarvitse lähettää. Jos et ole metsästäjä, lähetä kuva sähköpostilla tai anna se paikalliselle metsästysseuralle, joka kirjaa havainnon JAHIS-järjestelmään.
Vuoden 2026 ohjeessa ilvestä koskee muutos: pentueiden ja ryhmien lisäksi havaintolomakkeeseen on merkittävä myös kaikki yksittäiset ilvekset. Näin virasto voi arvioida, kuinka suuri osa naaraista on saanut poikasia, ja laskea siitä tarkemman kokonaismäärän. Suden kohdalla merkitään samoin yksittäiset yksilöt, ja erittäin arvokkaita ovat ennen metsästyskautta kesällä ja syksyllä tehdyt havainnot saman vuoden pennuista. Suden, ilveksen ja kultasakaalin havaintokortit on toimitettava viimeistään 20. maaliskuuta 2027.
Jos löydät Virossa kuolleen ilveksen tai suden, siitä on ilmoitettava Viron ympäristöviranomaiselle (Keskkonnaamet) mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa. Jos ilves tai susi on tappanut lampaitasi, kyse on eri tilanteesta: vahingon todistamisesta kerrotaan artikkelissa riistakamera laitumelle.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka korkealle riistakamera asennetaan ilvestä varten?
Noin 70 cm:n korkeudelle, mikä on ilveksen säkäkorkeus, ja suuntaa kamera polkuun sivulta. Talvella nosta kameraa lumen paksuuden verran. Yksilön tunnistamista varten aseta kaksi kameraa polun molemmin puolin vastakkain 4,5–10 m:n välein.
Voiko ilveksen tunnistaa riistakameran kuvasta?
Kyllä, jos kuva on terävä ja siinä näkyy kylki. Jokaisen ilveksen täpläkuvio on ainutlaatuinen ja pysyy koko elämän, mutta oikea ja vasen kylki ovat erilaiset, joten varmaan tunnistukseen tarvitaan kuva kummastakin kyljestä. Yöllinen mustavalkoinen IR-kuva liikkuvasta ilveksestä on tunnistamiseen usein liian sumea.
Minne ilveshavainnosta ilmoitetaan Virossa?
Viron ympäristöviraston luonto-osastolle (eluslooduse osakond) sähköpostiosoitteeseen ulukiseire@envir.ee. Riistakameran kuvia poikasten kanssa liikkuvista ilveksistä ja susipentueista voi lähettää sitä mukaa kuin niitä kertyy, sijainti ja päivämäärä mukana. Metsästysalueen käyttäjä kirjaa havainnon JAHIS-tietojärjestelmään.
Milloin ilveksen kuvaaminen riistakameralla on helpointa?
Talvella, kun maassa on lunta ja näet jäljistä, missä ilves liikkuu. Viron ympäristöviraston jälkilaskennan pääaika on lumipeitteen tulosta helmikuun loppuun. Merkintäpaikoilla ilves käy ympäri vuoden, urokset kiima-ajan ulkopuolella useammin kuin naaraat.
Asetatko kameran ilveksen polulle? Suomeen toimitettava riistakameramme on tällä hetkellä Reolink Camovue Talon Pro, ja löydät sen kategoriasta Riistakamerat. Miten kamera valitaan laukaisuajan, salaman ja virransyötön perusteella, lue riistakameran osto-oppaasta.
Lähteet ja huomiot. Suurpetojen havaintolomake, ilveksen jälkilaskennan aika, yksittäisten yksilöiden merkitseminen, sudenpentujen havainnot, riistakamerakuvien lähettäminen, JAHIS, määräajat ja kuolleesta suurpedosta ilmoittaminen: Viron ympäristövirasto (Keskkonnaagentuur), ”Ulukite seireandmete ja bioproovide kogumine 2026 jahihooajal” (keskkonnaagentuur.ee). Yli 700 riistakameraa 40 seuranta-alueella, asennusvinkit, tutkimuksessa käytetty kamera Browning Dark Ops Pro XD, suurpetojen ja susilaumojen seuranta sekä Saarenmaan ilves 2022: Eesti Loodus 2025, nro 5, ”Eesti ulukiseire moodsad abilised” (Viron riistaseurannan nykyaikaiset apuvälineet; loodusajakiri.ee). Ilveskanta, pentueiden muutos ja kannan tila: ERR:n uutiset Viron ympäristöviraston vuoden 2026 riistaraportista (err.ee). Kameroiden korkeus 70 cm, parisijoittelu 4,5–10 m, 0,3 s:n laukaisuaika, valkoinen salama ja täpläkuvioiden vertailu: Weingarth, Heibl, Knauer, Zimmermann, Bufka, Heurich, ”First estimation of Eurasian lynx abundance and density using digital cameras and capture–recapture techniques in a German national park”, Animal Biodiversity and Conservation 35.2, 2012 (museucienciesjournals.cat). Kummankin kyljen kuvaaminen varmaa tunnistusta varten: KORA, suurpetojen kameraseuranta (kora.ch). Kamerat metsäautotiellä ja merkintäpaikalla, valkoisen salaman etu ja varkausriski: Interreg 3Lynx, ”Transnational toolbox for population-level lynx monitoring”, 2018 (keep.eu). Merkintäpaikat parhaiden ilveskuvien lähteenä: LIFE Lynx, ”Which are the best locations to photograph lynx?”, 2022 (lifelynx.eu). Kameroiden laukaisuaika, salama, video ja hinnat: Skooposin Viron verkkokaupan (skoopos.ee) tuotesivut 10.2026.